torstaina, tammikuuta 17

Tapausesimerkki Kouvolan Lyseon lukiosta


Olen nyt toista talvea käyttänyt opetuksessa Moodle-oppimisalustaa. Kouvolan iltalukion etäkursseilla kokonaisia biologian ja maantieteen kursseja voi opiskella Moodlen avulla. Kurssit ovat mukana myös etäopiskelutarjottimella.

Kouvolan Lyseon lukiossa Moodlea on hyödynnetty pienenä osana päivälukion eri kursseja.

Marraskuussa 2007 opetin biologian valinnaista ympäristöekologian kurssia. Normaalin oppikirjatyöskentelyn lisäksi kurssilla kävi vierailevia asiantuntijoita ja teimme retkeilyjä. Pääretkikohteitamme olivat Kaukaan tehtaat ja tehdasmuseo Lappeenrannassa sekä Metsämuseo Lusto Punkaharjulla. Saimme retkeilyihin tukea Metsäteollisuus ry:ltä, joten opiskelijoille retkistä ei tullut mitään kuluja. Keskeisiä asioita kurssilla olivat tutkiminen ja omatoiminen tekeminen. Monet tekivät esimerkiksi melumittauksia.

Asioita pohdittiin ja niistä keskusteltiin hyvin paljon Moodlessa. Muutamat opiskelijat seurasivat kurssin ajan ajankohtaisia ympäristöuutisia eri tiedotusvälineistä. Uutisia kerättiin ja niitä kommentoitiin uutisseurantablogiimme. Eräät opiskelijat lukivat kirjoja ympäristöntutkijoiden ja luonnonsuojelijoiden elämästä. Kirja-arvostelut koottiin wiki-sivulle. Tässä tosin wiki-idea ei sikäli oikein toteutunut, että opiskelijat eivät olleet kovin halukkaita kirjoittamaan juttuja suoraan nettiin. Mieleisemmältä tuntui lähettää niitä minulle sähköpostin liitteenä ja minä sitten siirsin ne nettiin wiki-sivullemme. Ehkäpä ensi vuoden ryhmä rohkaistuu jo kirjoittelemaan ja muokkaamaan wikiä itsekin.

Tieto- ja viestintätekniikkaa kurssilla hyödynnettiin myös siten, että tilasimme elokuvateatterista yksityisnäytöksen. Kävimme katsomassa Mika Kaurismäen Amazon-elokuvan, joka kaivettiin meitä varten esiin Helsingin filmiarkistosta. Elokuva käsittelee draaman keinoin varsin hyvin monia sademetsien ympäristöongelmia.

Opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssin monipuolisiin työtapoihin. Moodlessa opiskelu oli kaikkein suosituinta. Moodlea kehuttiin selkeäksi ja helppokäyttöiseksi oppimisympäristöksi, jossa tehtävien tekeminen, foorumeihin kirjoittaminen ja chatit onnistuvat hyvin.

keskiviikkona, tammikuuta 9

Uusi hakukone

Hyvää uutta vuotta 2008!

Uusi vuosi, uudet kujeet. Tällä viikolla avattiin maailmanlaajuisesti paljon huomiota saanut uusi hakukone Wikia Search, joka perustuu avoimen lähdekoodin ideaan. Hanketta on ollut voimakkaasti kehittämässä itse Wikipedian isä.

Wiki Searchin ideana on Wikipedian tavoin käyttäjien aktiivisuus. Haetusta sanasta esitetetään ensin miniartikkeli. Tällä hetkellä miniartikkelit näyttävät pohjautuvan paljolti Wikipedian vastaavien hakusanojen lyhennelmiin. Käyttäjät pääsevät itse kirjoittamaan ja muokkaamaan näitä miniartikkeleja.

Miniartikkelin jälkeen tulevat listattuna varsinaiset hakutulokset, linkit eri nettisivuille. Käyttäjät pääsevät pisteyttämään tuloksia eli antamaan niille 1-5 tähteä. Näin tarkoitus on saada seulottua jyvät akanoista, parhaat hakutulokset selvästi näkyviin. Itse kokeilin tähtien antamista juuri äsken. Se näyttää kuitenkin olevan vielä testausvaiheessa, eivätkä annetut tähdet tallennu pysyvästi.

Wikia Searchin ideana on tarjota myös valokuvia sekä linkkejä hakuihin liittyvien henkilöiden profiileihin. Haun aiheesta voi myös käynnistää minikeskustelun. Kaikki halukkaat pääsevät tsekkaamaan myös hakualgoritmeja.

Toistaiseksi hakutulokset näyttävät olevan ainakin määrällisesti hyvin vaatimattomia Googleen verrattuna. Löysin kuitenkin monesta aiheesta sellaisia uusia linkkejä, joita en kuukkelilla ole jostakin syystä löytänyt.

Kokeilkaapa vaikka hakua "kouvola". Tuleva kuntaliitos on lyhyesti mainittu, ei paljon muuta. Linkkejä löytyy jonkin verran, tosin osa toimimattomia ja hiukan outoja.

Wikia Search on kuitenkin mielestäni erinomainen idea. Mikään ei ole valmis kerralla. Tämäkin varmasti kehittyy huomattavasti hyvin nopeasti. Kuka vielä muistaa, kuinka vaatimaton Wikipedia oli aluksi?

Wikia Search tarjoaa jälleen yhden uuden tavan työskennellä myös opiskelijoiden kanssa. Siitä vaan kaikki yhdessä tiedonkäsittelyä harjoittelemaan ja Wikia Searchia kehittämään. Samalla on hyvä harjoitella tiedon kriittistä arviointia ja lähdekritiikkiä.

Tutustumaan pääsee näistä linkeistä:

Wikia Searchin esittely

Suoraan Wikia Search -haun alfaversioon

keskiviikkona, joulukuuta 26

Prosessi jatkuu....

Vuoden lopussa on hyvä palata menneeseen ja arvioida kaikkea sitä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistyötä mitä tvt-tukihenkilöverkostossamme on tehty ja toisaalta myös sitä mitä on jäänyt tekemättä... Omalta kohdaltani täytyy myöntää, että kehittäminen on ollut aikaa, voimia ja sitoutumista vaatinut asia. Tämän ovat uskoakseni kaikki tvt-tukihenkilöt saaneet kokea toimiessaan oppilaitostensa tvt-kehittäjinä moninaisten tehtäviensä ohella. Se joka kehittää joutuu aina koville ja mikäli työ on vain yhden tai kahdenkin käsissä, tulee myös ennemmin tai myöhemmin mukaan väsymys. Kiivas tahti opetustyössä ja projekteissa yhdistettynä kehittämiseen lyö väistämättä jossain vaiheessa korville. Tästä olisi hyvä puhua laajemminkin ja pohtia tvt-kehittäjän jaksamista.

Monesti kehittäminen jää ikään kuin ilmaan ja erilaiset projektit saattavat epäonnistua kun ne eivät jalkaudukaan arjen toimintaan. Verkostomme toimintaa arvioitaessa voi sanoa, että kehittämisemme on tuottanut aivan selkeää konkreettista muutosta oppilaitostemme toimintakulttuureihin ja toiminta on konkretisoitunut opetuksen arkeen.

Tvt- toiminnassamme meitä ohjaavat alueellisesti tehdyt yhtenäiset ratkaisut ja pelisäännöt, mikä jatkossakin jäsentää eri oppilaitoksissa tapahtuvaa kehittämistyötä. Kymiedun palvelukokonaisuus, erityisesti alueellisen moodlen osalta on toiminut osaltaan tärkeänä kehitystä eteenpäin vievänä katalysaattorina. Uusia tukihenkilöitä koulutetaan, vanhat päivittävät tieto-taitoaan erilaisissa koulutuksissa ja tukihenkilöverkoston säännöllinen kokoontuminen jämäköittää toiminnan sujumista ja kehittämistyötä. Maria ja Osku ovat tärkeitä promoottoreja tässäkin prosessissa.

Oppilaitostasolla on tapahtunut niin ikään edistymistä. Toimenpiteisiin on ryhdytty ja uudenlaisia toimintatapoja on luotu. Myös ennalta luodun strategiatyön arvo noussee sitä mukaa kun se ymmärretään / sitä opitaan muokkaamaan toimintaa ohjaavana työkaluna. Eri oppilaitosten strategioissa olevien toimijoiden (asiakkaiden) mm. opiskelijat, opettajat, työelämä ja johto –tarpeisiin on vastattu moninaisin palvelujen, tuotteiden ja erilaisen informaation avulla.

Kehittäjäverkosto, kuten omaamme voimme kutsua on mielestäni tärkeä menestystekijä ja avain menestyvään tvt-toimintaan oppilaitoksissamme. Verkostona olemme varteenotettava ja vahva tekijä muutosta eteenpäin vievänä voimana.

Muutosta tulee tehdä jatkossakin yhdessä eri toimijoiden kanssa, jolloin tieto ja viestintätekniikan opetuskäytöstä tulee kaikkien yhteinen asia. Esim. johtoa tulee edelleen lobata ja saattaa tietoiseksi tvt-käytön merkityksestä oppilaitosten kehittymiselle. Niinpä...kehittäminen on prosessi ja mm. wikipedian mukaan se sanana tarkoittaa yleisesti edistymistä. Prosessi nähdään esim. sarjana tapahtuvia tai suoritettavia toimenpiteitä joista saadaan jokin (pienempi tai merkittävämpi) tulos. Edelleen kehittämisen mainitaan vievän aikaa, vaativan paljon eriilaisia resursseja, mutta myös kosolti asiantuntemusta…..

Kehittämiselle ei lole näkyvissä loppua, mikäli esimerkiksi virtuaalikoulupäivien luennoitsijoiden näkemyksiin haluaa yhtyä. Joku heistä jopa sanoi, että nyt vasta olemme päässeet vauhtiin ja todella suuret innovaatiot ovat edessäpäin.. Visioita, näkyjä tulevaisuudesta tulee olla myös verkostossamme ja ymmärrystä siitä miten viedä haluamaame toimintaa eteen päin. Kaikkeen tähän tarvitaan ja toivotan

jaksamista ja HYVÄÄ VUOTTA 2008

TOIVOTETAAN MENESTYSTÄ VERKOSTOLLEMME!


keskiviikkona, marraskuuta 14

Opetusteknologiakuulumisia


Niin se vain vuosi aina toisen perään vierähtää loppupuolelleen. Taas alkaa olla yksi toimintakausi reilassa. Paljon on tapahtuntu ja suotakoon, että paljon vielä tapahtuu. Hiukkasen perhosia vatsanpohjaan tuottaa turvallisen projektin loppuminenja siirtyminen vakiinnuttamisvaiheeseen. Olisi kkyettävä osoittamaan, että verkko-opetuksen ja opetusteknologian tukipalveluiden kehittäminen on toimintaa, jota kannattaa ylläpitää perusrahoituksenkin turvin.

Näin loppuvuodesta on katsottava vahvasti tulevaisuuteen. Samalla kun projektien loppuraportteja kirjoittelee, on aika laatia myös tulevan kauden toimintaohjelma. Tulevan vuoden keskeisimpiä toimintoja tulevat edelleen olemaan:
  • Kymiedu-palvelukokonaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen (alueellinen Moodle, oppimateriaalipankki, kymiedu.fi-koulutusportaali ja erityisesti etäopetustarjotin sekä koulutus- ja tukipalvelut)
  • tvt-tukihenkilöverkoston toiminnan vahvistaminen ja henkilömäärän kasvattaminen
  • alueellinen verkko-opetuksen laatutyö
  • yhteistyön kehittäminen Etelä-Kymenlaakson suuntaan
  • virtuaaliluokkajärjestelmän mahdollinen pilotointi kuntapuolelle
Oppimateriaalipankin toiminnan tehostamisen suhteen olen odotellut sovelluksen toimittajan lupailemaa ohjelmistopäivitystä. Sovellukseen on tietojeni mukaan tulossa niin paljon uusia ominaisuuksia, että olen pitänyt oppimateriaalipankin koulutuksia hiukan "jäissä". Turha kouluttaa tuotteeseen, joka päivittyy reilusti toisenlaiseksi kuitenkin piakkoin.

Kymiedu.fi-portaalissa on vielä sisällöllistä kehitettävää runsaasti. Mutta onneksi portaalien ei tarvitse olla koskaan valmiita, vaan ne ovat ikään kuin jatkuvassa päivittymisen tilassa. Sen sijaan yksi merkittävimpiä asioita, joissa soisin meidän alueellisesti onnistuvan, on etäopetustarjottimen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen. Kurssituotannon lisääminen, tuotannon oikeanlainen kohdentaminen ja palvelun tunnettuuden sekä käytön lisääminen - siinä on tavoitteita kerrakseen.

TVT-tukihenkilöverkosto on omassa tärkeyslistassani yksi kaikkein tärkeimpiä asioita. Se on mielestäni kultakimpale, jota on vaalittava. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että alueeltamme on löytynyt sekä a) riittävästi tahtoa että b) riittävästi innostuneita ja erittäin osaavia ihmisiä verkoston muodostamiseen. Tältä nykyiseltä perustalta on todella kannustavaa ponnistaa tulevaan vuoteen.

Että tällaista, taitaa toimintaa riittää :)

Koulutuspalvelut ovat asiakokonaisuus, jota täytyy myös jatkuvasti kehittää. Koulutusten järjestämisen saralla ei saa "jäädä tuleen makaamaan", vaan koulutusten on aina kyettävä reagoimaan ympäristöön ja sen tarpeisiin.

lauantaina, marraskuuta 10

Toisessa opekoulutuksessa

Kyllä me koulututtaudutaan ja koulutetaan :)! Terveisiä täältä KSAO:n VESO-päivästä. Olen kouluttamassa täällä, mutta juuri nyt Anne Rongaksen "Wikit ja blogit opetuskäytössä" -työpajassa mukana hyvässä meiningissä hengailemassa.

Mutta, aivan kuten Erja kirjoitti: Ratkaisevaa verkkotyökalujen ja -ympäristöjen käytössä on jo lähtökohtatilanteessa sen suunnitteleminen, millainen pedagoginen malli kyseisellä kurssilla tai muulla opetettavalla kokonaisuudella on käytössä. On hyvä silloin tällöin muistaa, että esim. Moodlen suunnittelu on lähtenyt liikkeelle juuri siitä tarpeesta, että aikoinaan ei ollut käytössä verkko-opiskeluympäristöä, joka olisi ollut suunniteltu yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta. Siten Moodle sisältää aika paljon työkaluja, jotka soveltuvat yhteisölliseen ja yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja opetukseen.

Moodleen kurssia suunniteltaessa kannattaa miettiä, millaiset opetusmenetelmät soveltuvat kyseiseen opetettavaan ainekseen tai kohteena olevalle oppijajoukolle. Moodleen voidaan rakentaa "perinteinen" materiaalikeskeinen verkkokurssi. Tai sinne voidaan rakentaa hyvin keskusteleva yhteistoimintaan perustuva kurssi. Koko kurssialustahan voidaan, jos halutaan, rakentaa foorumipohjalle. Ja kaikkea näiden ääripäiden väliltä voidaan Moodleen tehdä. Siten, vaikka väline ei sinällään ole ratkaiseva, kuten Erja kirjoittaa, niin välineellä (ja sen asetuksilla) voidaan tehdä jo ensimmäiset ohjaustoimenpiteet. Siten sekä sisällön että sisällön esittämistavalla (työkalun valinnalla ja sen asetuksilla) voidaan molemmilla ohjata opiskelua.

Terveisiä kouluttajakoulutuksesta

Täällä Heinolassa kouluttajakoulutuksessa on taas kerran tullut painokaasti esiin yhteisöllisyyden vaatimus verkko-opetuksessa. Paljon voi vaikuttaa opetuksen laatuun jo työkalujen valinnalla - suljetussa oppimisympäristössä, kuten moodlessa tähän kannattaa jo suunnitteluvaiheessa kiinnittää huomiota. Tekeekö oppija yksin tehtäviä vai luoko yhteistä ymmärrystä yhteisöllisillä työkaluilla? Miten suunnittelemme ohjauksen ja arvioinnin? Ihan oman työtaakan vähentämiseksikin (saati tehokkaan oppimisprosessin luomiseksi) on hyvä miettiä kuinka työtä voi tehdä yhdessä, oppijat ohjaavat ja antavat palautetta toisilleen ja antavat vertaisarviointia - ja millä työkaluilla ja toimenpiteillä opettaja saa tämän aikaiseksi.

Esimerkkinä Wiki - se on mukava yhteisöllinen työväline (niin moodlen oma kuin webissä esim wikispaces). Väline sinällään vain ei ole ratkaiseva, sitä pitää myös käyttää yhteisöllisesti. Meidän opettajien on hyvä laatia tehtävät niin, etteivät nopeat ja näppärät "tyhjennä pajatsoa" niin, että hitaampien tullessa paikalle kaikki on jo sanottu ja koottu. Aihepiirin jakaminen osakokonaisuuksiin on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

Täällä on ollut mielenkiintoista kuulla toisten kokemuksia erilaisista verkko-opetustoteutuksista, Alitajunnassa muhineet ajatukset kirkastuvat omien toteutusten kehittämistoimiksi!

tiistaina, marraskuuta 6

Oppimisteknologiakeskus Kymiedu

Vihdoinkin ennätin tänne saakka! Vähän on myöhässä tämä viestittäminen, mutta parempi silloinkin kuin ei milloinkaan, vai mitä?

KymiPro-projekti - eli projekti, jonka aikana tämä tvt-tukihenkilöverkostokin pinnistettiin pystyyn - alkaa olla lopuillaan. Projekti päättyy marraskuun lopussa 2007, joten loppuraportin kirjoittaminen on meneillään. Postailen siitäkin tänne blogiin jossakin vaiheessa.

Parit sivut on julkaistu tässä syksyn kuluessa. Kun KymiPro on päättymässä, meillä oli päätösseminaari syyskuun 19. päivä. Päätösseminaarin sivut ovat osoitteessa http://www2.kyamk.fi/kymipro/paatosseminaari/
Linkitämme sinne vielä puhujien esitysmateriaalit aivan piakkoin. Seminaarin parasta antia mielestäni oli, että onnistuimme demonstroimaan, kuinka liikkuvaa kuvaa voidaan käyttää nykyteknologialla mielekkäästi avuksi. Alustusten pitäjistä kolme oli läsnä seminaarissa tietoverkkojen välityksellä, kaksi Adobe Connect Pron avulla ja yksi juuri tätä seminaaria varten (Kreetalla!) nauhoitetulla videolla ja puhelimella. Tavoitteemme oli demota, mihin suuntaan verkko-opetuksen kehittäminen meidänkin alueellamme eli (Pohjois)-Kymenlaaksossa menee.

Toinen uusi sivusto on äskeistä pysyvämmäksi tarkoitettu. Avasimme myös syyskuussa Oppimisteknologiakeskus Kymiedun sivut (http://optek.kyamk.fi/). Näitä sivuja ei pidä sekoittaa kymiedu.fi-portaaliin, joka on suunnattu opiskelijoille. Oppimisteknologiakeskus Kymiedun sivut on suunnattu alueemme opettajille. Ne jatkavat siitä, mihin KymiPro-sivut jäävät. Oppimisteknologiakeskus Kymiedun sivuilta löytyvät linkit mm.:
  • alueelliseen Moodleen
  • oppimateriaalipankkiin
  • kymiedu.fi-portaaliin (etäopetustarjotin)
  • KyAMK:n virtuaaliluokkajärjestelmään
Lisäksi sivuilta löytyvät Oppimisteknologiakeskus Kymiedun järjestämien koulutusten tiedot sekä ilmoittautuminen koulutuksiin tapahtuu ko. sivujen kautta. Sivuille tulee myös pikku hiljaa esimerkkejä tekemästämme materiaalista ja oppimisaihioista. Sivut pyrkivät olemaan ajan myötä kymenlaaksolaisten opettajien verkko-opetuksen täydennyskoulutuksen ja työkalujen keskus.

Että tällaista on ennättänyt tapahtua syksyn kuluessa.

Muuten, tämän seuraavan linkin voisi lisätä tämän oman blogimme linkkilistalle (vink, vink!). Löytyy tähän saakka ainoan kommentoijamme tiedoista tämä blogi. Kannattaa seurata! eOpetus